Puutarha-alan koulutus

Puutarhaopetuksen tilanne Suomessa koheni, kun Lepaan puutarhaopisto perustettiin vuonna 1909. Karl Fredrik Packalen oli testamentannut omistamansa kartanon valtiolle sillä ehdolla, että maatilalle perustetaan maanviljelys- ja puutarhakoulu.

Puutarhaopiston tavoitteena oli kouluttaa puutarhureita, puutarha- ja talouskoulujen opettajia, neuvojia ja puutarhaviljelijöitä. Lepaan puutarhaopiston perustamisen aikaan maassa toimi lisäksi viisi alempaa puutarhakoulua, jotka maanviljelyshallitus oli perustanut senaatin velvoittamana.

Puutarhakoulujen lisäksi maassa toimi useita kasvitarha- ja kotitalouskouluja, joiden opetus oli suunnattu naisille. Ensimmäinen näistä oli ruustinna Nora Pöyhösen Haapaveden pappilaan vuonna 1893 perustama kasvitarha- ja keittokoulu, jonka esimerkin innoittamana samanlaisia kouluja perustettiin myös Pirkanmaalle.

Hanna Saikku perusti 1907 Sääksmäen Päivölän kansanopiston yhteyteen kesäkurssina toimineen kasvitarha- ja talouskoulun, jonka toiminnasta ja opetuksesta hän vastasi. Kansanopiston ja maanmieskoulun johtajana toimi hänen miehensä Rufus Saikku. Vuonna 1916 perhe muutti Sääksmäeltä Kangasalle Noormarkun tilalle, joka oli myös aiemmin toiminut kansanopistona. Noormarkun tilalla Hanna Saikun johtama kasvitarha- ja talouskoulu laajeni Kangasalan kotitalousopistoksi ja vuonna 1928 koulu muuttui kokovuotiseksi emäntäkouluksi. Koulun toisena johtajana toimi Jenny Elfving. Hanna Saikku opiskeli ennen avioitumistaan Helsingin Yliopistossa luonnontieteitä ja hän oli maan ensimmäisiä akateemisen loppututkinnon suorittaneita naisia.

Puutarha-alan opetus käynnistyi myös Tampereella, kun Gabriel Ahlmanin testamenttivaroilla perustettu maanmies- ja emäntäkoulu muutti Suomen talousseuran hankkimalle Seppälän tilalle vuonna 1908. Seppälän tilalla oli jo valmiina laaja puutarha hedelmäpuineen ja marjapensaineen, joita puutarhaan istutettiin koulun alkuvuosina lisää. Emäntäkoulun tarpeisiin rakennettiin myös lavatarha ja kasvihuone ja avomaalla viljeltiin hyöty- ja koristekasveja. Puutarhaopetuksessa korostettiin kotitalouksien omavaraisuuden edistämistä, mutta samalla myös puu- ja kasvitarhan merkitystä maaseudun sivistyksen ja viihtyvyyden lisääjänä. Ahlmanin emäntäkoulun ensimmäisenä johtajana toimi 40 vuoden ajan Anna Uotila.

Vilppulaan perustettiin vuonna 1904 yksityisin varoin Kuutolan Käsityö-, talous- ja kasvitarhakoulu. Koulua johti sen perustaja Eriika Mattila ja aiemmin kauppana toimineen koulurakennuksen laajennuksen suunnitteli Wivi Lönn. Kuutolan pihapiirissä sijaitsivat laajat kasvitarhamaat. Sanomalehti Keski-Suomi kirjoitti elokuussa 1905 uuden koulun perustamisesta seuraavasti:

“Kaikkialla kansamme keskuudessa, mutta varsinkin alemmissa kansankerroksissa huomaa naispuolisessa väestössä tiedon ja taidon puutetta yksinkertaisimmissakin talousasioissa, mutta erittäinkin järjestyksessä, vaatteiden kudonnassa ja ompelussa, sekä ruoka-aineiden oikein käyttämisessä niin hyvin säästäväisyyden kuin terveyden ja puhtauden kannalta katsoen. Puuttuu myöskin taitoa kotituvan ympärillä olevan maatilkun hyödylliseen käyttämiseen pienenä kasvimaana perheen ruokavarojen lisäämiseksi ja kodin ympärystän siistiksi ja viehättäväksi saattamiseksi. […] Ruoanlaitto on syvien rivien keskuudessa vielä valitettavan alkuperäisellä asteella ja kasvisten viljelemistä ja käyttöä, joka tarjoaa niin huokeaa ja terveellistä vaihtelua köyhimmänkin ruokajärjestelmään, vielä niin vähäisessä määrässä käytetään. Näin ollen on jokaista yritystä asian parantamiseksi tervehdittävä ilahuttavana ilmiönä ja suotava sille asianmukainen huomiomme ja kannatuksemme. Tätä tarkoittava laitos, on yllämainittu Kuntolan käsityö-, talous- ja kasvitarhakoulu Wilppulassa. Koulun, jonka tarkoitus on toimia kansan naisten kohottamiseksi käytännöllisiksi ja taitaviksi jokapäiväisiin askareihinsa, omistaa neiti Eriika Mattila ja se on sijoitettuna aivan Vilppulan aseman vieressä olevaan hauskaan, tilavaan ja siistiin rakennukseen, jonka nimi Kuntola johtuu Kalevalasta.”

Ahlmanin emäntäkoulu

Ahlmanin emäntäkoulu 1900-luvun alkupuolella. Ahlmanin koulun Säätiön arkisto.

Lähteet:

Kuutola halutaan suojeltavaksi, takana mielenkiintoinen historia. KMV-lehti, 13.12.2011. 
Kuntolan käsityö-, talous- ja kasvitarhakoulu Vilppulassa. Keski-Suomi, 19.8.1905.
Sarkkola, Leena 2004: Ahlmanin hengessä 1904 – 2004. 100 vuotta maatalous- ja kotitalousopetusta. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä.
Simonen, Seppo 1961: Suomen puutarhatalouden historia. Yhteiskirjapaino Oy, Helsinki.