Pehr Adrian Gadd

Turun akatemian professori Pehr Adrian Gadd (1727 – 1797) syntyi Pirkkalan Kaarilassa, joka sijaitsee nykyisen Tampereen alueella, ja aloitti luonnontieteen, fysiikan ja logiikan opinnot Turun akatemiassa 1742. Opintojensa jälkeen hän toimi akatemian tutkijana kartoittaen muun muassa Lounais-Suomen saariston raaka-ainevaroja. Eräs hänen päätehtävistään oli etsiä tekstiilien värjäämiseen sopivia kasveja, joita tarvittiin Ruotsin villakangasteollisuudessa.

Gadd nimitettiin kemian, fysiikan ja talousopin professoriksi Turun akatemiaan 1762 ja samana vuonna myös Suomen ”plantaasitirehtööriksi” eli istutustoimen johtajaksi. Hyödyn aikakauden taloudellisten pyrkimysten hengessä hän sai tehtäväkseen tutkia, mitkä ulkomaista alkuperää olevat viljelykasvit menestyisivät Suomessa sekä edistää niiden viljelyä kansan parissa.

Gadd perusti koepuutarhan sekä Turkuun että kotitilalleen Kaarilaan ja kokeili satojen eri kasvien viljelyä. Tavoitteena oli löytää kestäviä väri-, lääke- ja ravintokasveja sekä puulajeja, joiden puuaines soveltuisi puusepäntöiden raaka-aineeksi. Hedelmätarhassaan tutkija viljeli eri omenapuulajikkeiden lisäksi luumu-, päärynä-, kirsikka- ja valkomulperipuita. Juuresten ja vihannesten ohella Gadd viljeli menestyksellisesti myös tomaatteja – ei kuitenkaan ravinnoksi vaan liiman raaka-aineeksi. Myös kauneusarvoja pidettiin hyödyllisinä, ja niinpä Gadd kasvatti kasvihuoneissaan neilikoita, amarylliksiä, hyasintteja, lumikelloja, tulppaaneja ja liljoja. Gadd oli kiinnostunut myös ruusujen viljelystä, tosin lääkinnällisesti käytettävän ruusuveden valmistamista varten. Kasvihuoneessa Gadd kokeili jopa agaven, aloen, oleanterin, opuntiakaktuksen, sitruunan, puuvillan, sokeriruo’on ja viikunan kasvatusta.

Gadd suosi kansakieliä latinan sijaan ja halusi tuoda tutkimustuloksensa kansan tietoon. Vuonna 1768 hän julkaisi ensimmäisen suomenkielisen kasvinviljelyoppaan otsikolla Lyhykäinen ja yxikertainen neuwo kuinga krydimaan yrttein kaswannot, Suomen maasa, taittaan saatetta tuleundumaan. Vihkosessa annetaan ohjeita maustekasvien ja vihannesten viljelyyn:

“Krydimaan yrtit, joita meidän maasa kaswatetaan, ne ovat ruoan ja elannon awuxi tarpeelliset, osittain juurten ja lehtein, osittain palko-kaswandoin ja siemenden tähden. Muutamat näistä uloskylwetään ensin plantuixi, ja sitte istutetaan kaswamaan, enin osa taittaan myöskin kohta uloskylwettä. Plantui-lawoille kylwetään siemenet Sallatista, Spinatista, Purju, Silleri, Isoppi, Kyndeli, Meirami, Timia, Pårtlaka, Pasilika, Salwia, kaikki kaalin siemenet, Melonit, Kurkut, Pumput, niin kuin myös kewäillä Rädisit, Krassa ja Persilia. Kaikki nämä kylwetään taajemmin kuin muutoin, ja warjellaan tarkkaasti wilulda olkimatoilla Klasi- taikka Paperi-akkunain alla.”

Gaddin ja hänen puolisonsa Brita Sidonia Gaddin lapsista kukaan ei asettunut viljelemään Kaarilan tilaa. Aikanaan huomattava tiedemies ja tutkija kuoli kotonaan Kaarilassa lähes sokeana ja unohdettuna. Hänet on haudattu suvun 1780-luvulla rakennettuun hautakappeliin, joka sijaitsee Kaarilan kaupunginosassa Tampereella.

Sparisin eli parsan kasvattamisesta

”Sparisi on yxi nijstä kallijmista krydi maan yrteistä, joita meidän maasa kaswatetaan. Ennen kuin siemenet tästä ulos kylwetään, kaiwetaan kryydi maan sängy kyynärää sywäxi, josta kaikki mulda pojes otetaan ja pannaan ensin sen pohjalle, puoli kyynärää sawee, joka wahwasti kokoon tallataan, senjälkeen täytetään puolella kyynäräldä, lihawalla hjeta mullalla, johon, jos sängy on 2 kyynärää lawia, kylwetään Sparisi siemenet 4:än riwijn, sitte jos siemenet raikkaat ja usein kastetaan, itääwät ne 14 wuorokauden jälkeen, jos ej pikemmin.
Syys puoleen korootetaan ja lisätään tämän plantusängyn päälle, näiden planttuin kaswoksi 2 tuuma hywää muhu muldaa, ja sitte kuin ne kewäillä edes kaswaneet owat; otetaan tästä plantu sängystä pojes nijn paljon plantuja että yxi korteli jääpi joka taimen wälille ja korootetaan taaskin tämä plantusängy 2 tuuman mullalla. Plantut jotka tihuusti owat ylös kaswaneet, istutetaan erittäin Plantu-sängyyn joka samalla muoto kuin se edellinengin, asetettu on. Senjälkeen ei tarwitze nämät Sparisi sängyt muuta perään katzandoo kuin että ne syxyllä joka wuosi 2 taikka 3 tuumaa, sywällä mullalla korootetaan ja ensin ruohoista puhdistetaan. Se kuin sprisia tällä tawalla kaswattaa, taitaa 3:en wuoden jälkeen sen täyteen kaswoon edes tuotta.”

Gadd, Pehr Adrian 1768: Lyhykäinen ja yksinkertainen neuvo kuinka ryytimaan yrttien kasvannot Suomenmaassa taiten saatetaan tuleentumaan. Toim. Harry Lönnroth. Tampere University Press, ePublications – Verkkojulkaisut: Tampere 2008.

Sparisi eli Parsa

Lähteet:

Gadd, Pehr Adrian 1768: Lyhykäinen ja yksinkertainen neuvo kuinka ryytimaan yrttien kasvannot Suomenmaassa taiten saatetaan tuleentumaan. Toim. Harry Lönnroth. Tampere University Press, ePublications – Viitattu 19.2.2014. Http://tampub.uta.fi/handle/10024/65406 (Verkkojulkaisu)
Niemelä, Jari: Pehr Adrian Gadd. Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Studia Biographica 4, Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1997- Viitattu 31.1.2014. URN:NBN:fi-fe20051410, ISSN 1799-4349 (Verkkojulkaisu)
Ruoff, Eeva 2001: Vanhoja suomalaisia puutarhoja. Otavan Kirjapaino Oy, Keuruu.