Herman Adolf Printz

Herman Adolf Printz syntyi Vihdissä Uudellamaalla 1849. Hän opiskeli Helsingin Polyteknillisessä Opistossa ja valmistui insinööriksi 1873. Vuonna 1882 hän tuli paperimestariksi Kyröskosken paperitehtaalle Hämeenkyröön. Uudella kotipaikkakunnallaan Printz toimi työnsä ohella monien yhteiskunnallisten uudistusten puuhamiehenä ja ehti paneutua myös puutarhanhoitoon ja kasvitieteeseen.

1880-luvun alussa Printz perusti Kyröskosken paperitehtaan viereen puutarhan ja hoiti sitä aluksi itse, kunnes 1889 tehdaspuutarhaa hoitamaan palkattiin ensimmäinen päätoiminen puutarhuri. Kaikille paikkakuntalaisille tarjottiin mahdollisuus tilata hedelmäpuiden sekä marja- ja koristepensaiden taimia Printzin välityksellä Helsingin puutarhaseuralta. Hämeenkyröläiset tilasivatkin pihoilleen noin 1000 omenapuun tainta. Printz neuvoi taimien istuttamisessa joskus kädestä pitäen ja apua saatiin myös Kalle Linnusmäeltä, joka oli toinen puutarha-aatteen esitaistelija paikkakunnalla. Vuonna 1896 Printz julkaisi Hämeenkyrön ja Viljakkalan Maataloudellisen yhdistyksen pyynnöstä puutarhanhoitoa käsittelevän opaskirjasen Kasvi- ja Puutarhahoidosta nimimerkillä ”Eräs kasvitarhan ystävä”. Kirjasessa annetaan yksityiskohtaisia ohjeita hedelmäpuiden, marjapensaiden, ”kyökkikasvien” eli vihannesten ja juuresten, koristekasvien ja jopa huonekasvien kasvattamiseen:

“Näistä mainituista työaloista tarkottavat hedelmäpuut ja marjapensaat sekä kyökkikasvit hyödyllisyyttä, ja useimmiten ne viljellään yhdessä n. k. kasvi- tai puutarhassa: koristepuut ja pensaat sekä ulko- ja sisäkukkaset ovat paremmin kaunistuksina pidettävät, ne tyydyttävät meidän hengellistä puolta, kuuluvat ikään kuin runolliseen maailmaan.”

Kirjasessa Printz kehottaa kasvattamaan hedelmäpuita paitsi puutarhan kaunistuksena myös hedelmistä saatavien myyntitulojen vuoksi. Printzin valistustyön tavoitteena olikin työläisperheiden elinolojen kohentamisen lisäksi myös kotitalouksien tulonlähteiden lisääminen. Kirjasessaan Printz antaa ohjeita myös kasvitarhan tuotteiden korjuuta, säilytystä ja säilöntää varten sekä kasvitautien ja tuholaisten torjuntaan.

Jäätyään eläkkeelle Kyröskosken paperitehtaalta Printz muutti rakennuttamaansa huvilaan, joka sai nimekseen Kukkasmaa. Huvilatontin kallioiseen maastoon Printz perusti puutarhan, johon hän keräsi noin 400 puu-, pensas- ja kukkakasvilajia. Olipa kasvien joukossa myös euroopanalppitähti, joka viihtyi Kukkasmaan kallioisella rinteellä. Puutarhan pienessä lammessa kasvoi vaaleanpunainen lumme, joka oli tuotu Viipurin läänistä sekä konnanulpukka, joka oli löytynyt Tampereen, silloisen Pirkkalan, Tohloppijärvestä. Printz keräsi myös noin 4000 kasvia sisältävän herbaarion eli kasvion. Hän lahjoitti kasviot myös Ikaalisten, Forssan ja Tyrvään yhteiskouluille sekä kasvinäytteitä Helsingin Yliopiston kokoelmiin.

Printzin puutarhasta tuli ajan mittaan kasviharrastajien ja kasvitieteilijöiden suosittu vierailukohde. Myös F. E. Sillanpään tiedetään vierailleen Kukkasmaan puutarhassa. Printz kuoli vuonna 1923 mutta tarmokkaan yhteiskunnallisen vaikuttajan elinaikaa muistettiin Hämeenkyrössä pitkään ”Prinssin aikana”.

Puutarhakirjan kansilehti

H. A. Printzin kirjoittaman puutarhakirjan kansilehti vuodelta 1896.

Lähteet:

F.O.Viitanen 1925: Insinööri Herm. Ad. Printz (teoksessa Kotiseututukimuksia, Satakunta V, s. 279-296. WSOY, Porvoo.
Printz, Herman Adolf 1896: Kasvi ja Puutarhahoidosta. Vammalan Kirjapaino 2011, Vammala. 
Agge, M. & Nallinmaa-Luoto, T. 2003: Hämeenkyrön historia III. Otavan Kirjapaino Oy, Keuruu.